Piratismi, eli merirosvous on vuosisatoja vanha ilmi\u00f6. Itse asiassa sit\u00e4 on tapahtunut jo ennen ajanlaskun alkua; ensimm\u00e4iset merirosvouksen vastaiset lait on s\u00e4\u00e4detty 101 eaa. Piratismia on kuitenkin aina ollut, ihan viimep\u00e4iviin asti ja n\u00e4in varmaan tulee my\u00f6s aina olemaan. Piratismin syyn\u00e4 on usein k\u00f6yhyys.<\/p>\n
Sana piratismi tarkoittaa nyky\u00e4\u00e4n muutakin kuin merirosvousta. Vaikka merirosvousta tapahtuu viel\u00e4 2000-luvullakin, ei se en\u00e4\u00e4 ole niin yleist\u00e4 kuin joskus aikanaan. 2000-luvulla piratismi on iskostettu tarkoittamaan kopiointia. Kopiointi voidaan jakaa kahteen ryhm\u00e4\u00e4n:<\/p>\n
Aiemmin blogauksissani olen k\u00e4ynyt l\u00e4pi lapsuuden<\/a>, nuoruuden<\/a> ja teini-i\u00e4n<\/a> pelej\u00e4. Kuten n\u00e4iss\u00e4 postauksissa olen todennut, 80-luvun alussa ei ollut edes tietoa mist\u00e4 pelit olivat per\u00e4isin. Niit\u00e4 sai kopioimalla kaverilta. Yksik\u00e4\u00e4n Commodore 64:n peli ei ollut aito, kuten ei itse asiassa ollut Amiga 500:n pelik\u00e4\u00e4n. Ja melkein voisi kysy\u00e4, kuinka olisikaan voinut olla. Olen asunut maalla aikuisik\u00e4\u00e4n asti, kaukana mahdollisista pelikaupoista. Eik\u00e4 aluksi ollut edes Interneti\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, jonka kautta olisi mahdollisesti voinut saada vihi\u00e4 pelien ostamismahdollisuudesta.<\/p>\n Yll\u00e4tys yll\u00e4tys, pelien kopioiminen ei tuntunut mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4. Sit\u00e4 tekiv\u00e4t kaikki ja olihan se siisti\u00e4 kun sai uuden pelin pelattavakseen. Toki ihmettelin niit\u00e4 pelien alussa olevia introja musiikkeineen ja v\u00e4lkkyvine ruutuineen (C64). Joskus ajattelin v\u00e4rien olevan pelin datan latautumisen visualisoitumista ruutuun. Usein musiikit olivat ihan mukiinmenevi\u00e4. Vasta paljon my\u00f6hemmin tajusin, ett\u00e4 kyse oli pelin suojauksen kr\u00e4kk\u00e4yksen tehneen tiimin mainoksesta.<\/p>\n Ohjelmistokopioinnin haitallisesta vaikutuksesta on toitotettu ainakin 2000-luvun alusta l\u00e4htien. Kummasti ohjelma, peli, musiikki, elokuva ja esimerkiksi vaatekauppa k\u00e4y, vaikka ilmi\u00f6 on ollut siit\u00e4 l\u00e4htien olemassa kun tietokoneita on ollut olemassa. Fyysisten tuotteiden osalta ilmi\u00f6n on ollut olemassa viel\u00e4 paljon aikaisemmin. Mutta ent\u00e4p\u00e4 sitten piraattituotteiden laatu?<\/p>\n Piraattituotteista varoitetaan niiden huonommasta laadusta ja mahdollisesta vaarallisuudesta. N\u00e4in varmasti p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti onkin, siis kun puhutaan fyysisest\u00e4 tuotev\u00e4\u00e4renn\u00f6ksest\u00e4. Digitaalisten kopioiden kohdalla v\u00e4ite ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa, sill\u00e4 kopiot ovat t\u00e4ydellisi\u00e4 (levykopiot). Joissain tilanteissa digitaalinen piraattikopio voi olla jopa alkuper\u00e4ist\u00e4 parempi. T\u00e4st\u00e4 aiheesta olen aiemmin kirjoittanut otsikolla ’Kulttuurista maksavien kuluttajien huono kohtelu<\/a>’. Tosin esimerkiksi ohjelmistojen suojaukset ohittavat kr\u00e4kit saattavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 haitta-ohjelmia, jotka voivat vakoilla koneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 konetta bottiverkon osana l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 roskapostia tai osallistua palvelunestohy\u00f6kk\u00e4yksiin.<\/p>\n Monesti kuulee sanottavan, ett\u00e4 piratismi on varastamista. Varastaminen on luonnollisesti haitallista, mutta digitaaliseen maailmaan t\u00e4m\u00e4 analogia ei ainakaan ihan yksi yhteen sovellu, jo ihan siit\u00e4kin syyst\u00e4 ett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n piratismin muodossa alkuper\u00e4inen tuote ei katoa mihink\u00e4\u00e4n. Alkuper\u00e4ismyynnist\u00e4 se saattaa olla pois, mutta silloinkaan alkuper\u00e4ist\u00e4 tuotetta ei ole varastettu vaan se on j\u00e4\u00e4nyt kaupan hyllylle oikean varkaan varastettavaksi. Ymm\u00e4rr\u00e4n kyll\u00e4 t\u00e4ysin mist\u00e4 ’piratismi on varastamista’ -vertauskuva tulee.<\/p>\n Tuotev\u00e4\u00e4renn\u00f6s, esimerkiksi Niken lenkkarit, eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole alkuper\u00e4isen valmistajan myynnist\u00e4 pois, sill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti ostajalla ei kuitenkaan olisi varaa ostaa aitoja ja alkuper\u00e4isi\u00e4. Imagohaittaa huonolaatuisista piraattikengist\u00e4 valmistajalle sit\u00e4 vastoin todenn\u00e4k\u00f6isesti tulee, koska ainakin osa voi luulla niit\u00e4 halvasta hinnasta huolimatta aidoksi, laadun ollessa mit\u00e4 on. Tosin, jos jokin kuulostaa liian hyv\u00e4lt\u00e4 ollakseen totta (halpa hinta), se todenn\u00e4k\u00f6isesti ei ole totta (ei aitoa).<\/p>\n Joskus 20 vuotta takaperin tuli k\u00e4yty\u00e4 ostoksilla Mustam\u00e4en-torilla Tallinnassa. Sielt\u00e4 sai ostaa halvalla niin musiikkia, ohjelmia, pelej\u00e4 kuin vaatteitakin. Syyst\u00e4 tai toisesta tuolloin tuntui hienolta maksaa tuotteista, siis kun sai ’alennuksella’ kalliita tuotteita. Kaupallinen toiminta piraattituotteilla on kuitenkin eritt\u00e4in haitallista, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 toiminnalla rahoitetaan rikollisj\u00e4rjest\u00f6jen toimintaa. Siksi mielest\u00e4ni softan kopiointi (kotik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n) on v\u00e4hemm\u00e4n tuomittavaa kuin sen ostaminen h\u00e4m\u00e4r\u00e4miehilt\u00e4.<\/p>\n Piraatteja sanotaan vapaamatkustajiksi, jotka haluavat kaiken ilmaiseksi. Jos kaikki haluaisivat kaiken ilmaiseksi, niin mist\u00e4 palkka tekij\u00f6ille? Eih\u00e4n kukaan ty\u00f6t\u00e4 ilmaiseksi tee, harrastelijat ovat oma lukunsa (joka ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sit\u00e4 ett\u00e4 harrastelijan tuotos olisi huonompaa kuin kaupallinen). Asia ei kuitenkaan ole ihan n\u00e4in mustavalkoinen ja t\u00e4t\u00e4 onkin pyritty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri tutkimusten avulla, joissa on pyritty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n piratismin vaikutusta kuluttamiseen. Tutkimuksen lopputulokseen tuntuu vaikuttavan tutkimuksen teett\u00e4j\u00e4n intressit. Joidenkin tulosten mukaan piratismi on haitallista, joidenkin mukaan vaikutusta saattaa olla suuntaan tai toiseen ja joidenkin mukaan piratismi jopa lis\u00e4\u00e4 kulutusta.<\/p>\n Itse olen sek\u00e4 piraatti ett\u00e4 kuluttaja. Etenkin nuorempana tuli latailtua musiikkia, elokuvia, pelej\u00e4 ja ohjelmia netin loputtomasta kirjastosta. Toki lataamisessa ei aina ollut ’j\u00e4rke\u00e4’, sik\u00e4li ett\u00e4 tuli latailtua kaikkea mahdollista, sellaista jolla ei tehnyt mit\u00e4\u00e4n. Olihan se tietysti kiva ’omistaa’ 50000 markan arvoinen AutoCAD ohjelma kaikkine lis\u00e4osineen, vaikka sit\u00e4 ikin\u00e4 edes koneelle tullut asennettua. Elokuvia tuli ladattua niin hyvi\u00e4 kuin huonoja, kuten my\u00f6s musiikkia, eik\u00e4 kaikkea ladattua materiaalia tullut koskaan edes katseltua\/kuunneltua. Osa t\u00e4st\u00e4 tauhkasta saattaa edelleen olla painolastina jossain kovalevyjen sy\u00f6vereiss\u00e4. Tied\u00e4n, pit\u00e4isi siivota, kuten kotiakin aina silloin t\u00e4ll\u00f6in.<\/p>\n Kopioimisen vastapainoksi olen kyll\u00e4 kuluttanutkin rahaa paljon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, todella paljon. Ostin nuoruudessa yli 30 peli\u00e4, joista kukin maksoi tutut 280-300mk\/peli. Tuohon aikaan raha oli ihan eri arvossaan, toisin sanoen kyse oli kalliista peleist\u00e4, vaikka edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pelit maksavatkin sen 50-80e, rahan arvo on vain hieman eri t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuin silloin joskus. Eniten olen kuitenkin kunnostautunut elokuvien hankinnassa, niit\u00e4 olen ostanut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 604\u00a0kpl, TV-sarjojen tuotantokausiakin alkaa kohta olla 150. Musiikkia en sit\u00e4 vastoin ole juurikaan ostanut, vain muutamia harvoja levyj\u00e4 (Lady Gagan sek\u00e4 Within Temptationin vinyyli levy boxit), sek\u00e4 jotain Il Divon tuotantoa CD-muodossa… Mutta toisaalta enp\u00e4 ole musiikkiakaan kopioinut en\u00e4\u00e4 vuosiin. Radiosta musiikkia tulee jonkin verran kuitenkin kuunneltua. Ja tietysti Youtubesta. Mutta musiikin ostaja kuluttaja en varsinaisesti kuitenkaan ole, minun rahani valuvat 99\u00a0prosenttisesti\u00a0elokuviin.<\/p>\n Edellisest\u00e4 voisi vet\u00e4\u00e4 sellaisen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 kopioimalla paljon my\u00f6s vastapainona kuluttaa merkitt\u00e4v\u00e4n paljon vastaavaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. N\u00e4in ei varmastikaan kaikkien kohdalla ole, mutta t\u00e4ll\u00f6in se raha menee todenn\u00e4k\u00f6isesti johonkin muuhun, tai sitten sit\u00e4 ei yksinkertaisesti ole k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kuin pakollisten elinkustannusten kattamiseen.<\/p>\n Maailma on toki muuttunut vuosien saatossa paljonkin. Nyky\u00e4\u00e4n on kaikenlaista suoratoistopalvelua edullisilla kuukausimaksuilla h\u00f6ystettyn\u00e4. Tosin piratismin juurisyyt saattoivat johtua nimenomaan niukkuudesta, eli tuotteita ei ollut tarjolla siin\u00e4 muodossa jossa niit\u00e4 todellisuudessa halutaan kuluttaa. Jos olen oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt, niin piratismin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Enk\u00e4 usko ett\u00e4 Piratebayn ratsialla, t\u00e4ysin j\u00e4rjett\u00f6mill\u00e4 korvauksilla tai kiristyskirjeill\u00e4 olisi kovin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta piratismin v\u00e4henemiseen. Ajat muuttuvat. Lailliset suoratoistopalvelut ovat se todenn\u00e4k\u00f6inen syy t\u00e4h\u00e4n kehitykseen. Kun jotakin saa todella helposti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4kseen, kohtuullisella hinnalla, ollaan t\u00e4llaisesta valmiit maksamaan. Ilmaista vastaan voi siis kilpailla, tarjoamalla parempaa palvelua, jota PirateBayn kautta ei saa.<\/p>\n Ja, onhan meill\u00e4 kirjastot. K\u00e4vin kirjastossa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sitten viimeisen 8 vuoden. On ajat hieman muuttuneet my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 saralla. Muistan joskus aikanaan ett\u00e4 kirjastossa oli joku 10 DVD elokuvalevy\u00e4 lainattavissa, saattoi olla musiikkiakin…. Mutta t\u00e4ss\u00e4 pari viikkoa sitten kun k\u00e4vin kirjastossa, olin suorastaan \u00e4imistynyt tarjonnan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Hylly toisensa per\u00e4\u00e4n notkui musiikkia ja elokuvia. Lis\u00e4ksi kirjaston s\u00e4hk\u00f6isten palveluiden kautta on mahdollista lainata posketon m\u00e4\u00e4r\u00e4 eri aikakausilehti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 jos joku on varsinaista ’piratismia’, toki eih\u00e4n kirjastokaan n\u00e4it\u00e4 materiaaleja ilmaiseksi hyllyyns\u00e4 ole saanut, vaan on joutunut maksamaan pitk\u00e4n pennin niist\u00e4. Mutta silti kirjastotoiminta s\u00e4v\u00e4ytti n\u00e4in monen vuoden j\u00e4lkeen.<\/p>\n V\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 kehityksen kannalta piratismi on ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n paha, joka ei varmasti koskaan tule lopullisesti poistumaan, mutta Netflixin, Spotifyn, Youtuben ja muiden vastaavien laillisten palveluiden my\u00f6t\u00e4 laillisen materiaalin saaminen k\u00e4siin on paljon vaivattomampaa ja nopeampaa kuin harmaita teit\u00e4 pitkin hankittu. Ainoastaan sellainen sis\u00e4lt\u00f6 mik\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4tynyt mihink\u00e4\u00e4n palveluun, voi olla ainoa syy en\u00e4\u00e4 kohta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n laillisia palveluita. Viel\u00e4 kun kotik\u00e4ytt\u00e4jien softillekin saataisiin jokin vastaavanlainen palvelu pystyyn. Onhan toki Linuxille ja Windowsillekin saatavilla liuta ilmaista softaa, mutta puhun kuukausimaksullisesta palvelusta (esim. 10e\/kk) jolla saisi jotakuinkin kaikki maailman maksulliset ohjelmat yht\u00e4 k\u00e4tev\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kuin elokuvat Netflixist\u00e4 tai musiikit Spotifyst\u00e4. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 odotellessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Piratismi, eli merirosvous on vuosisatoja vanha ilmi\u00f6. Itse asiassa sit\u00e4 on tapahtunut jo ennen ajanlaskun alkua; ensimm\u00e4iset merirosvouksen vastaiset lait on s\u00e4\u00e4detty 101 eaa. Piratismia on kuitenkin aina ollut, ihan viimep\u00e4iviin asti ja n\u00e4in varmaan tulee my\u00f6s aina olemaan. Piratismin syyn\u00e4 on usein k\u00f6yhyys. Sana piratismi tarkoittaa nyky\u00e4\u00e4n muutakin kuin merirosvousta. Vaikka merirosvousta tapahtuu viel\u00e4 … Jatka lukemista Piratismi<\/span>