Olin koulussa todella huono kieliss\u00e4. Matemaattiset aineet sit\u00e4vastoin sujui hyvin.<\/p>\n
En ymm\u00e4rr\u00e4 \u00e4idinkielest\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, siis imperfekteist\u00e4, adjektiiveist\u00e4 ym. h\u00f6p\u00f6 h\u00f6p\u00f6 sanoista tai niiden merkityksest\u00e4. Yksi syy on se, ett\u00e4 termit itsess\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t kiinnosta (kuka mill\u00e4\u00e4n termeill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tekee), toisaalta kaikenmaailman ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydet ja poikkeukset eiv\u00e4t mahdu matemaattiseen ajattelumalliin. Niin sanottu yhdenmukaisuus puuttuu kielist\u00e4 kokonaan. Kielet ovat v\u00e4h\u00e4n sama asia kuin jos matikassa 1+1=2, mutta 1+2 = 4 tms.<\/p>\n
Kieltenopiskelun ongelma ei kuitenkaan ole se ett\u00e4 jokin kieli olisi turha (ruotsi) tai vaikea opiskella (ruotsi). Itsell\u00e4ni taisi olla enkusta 6 (4-10) niin ala-asteen kuin yl\u00e4asteenkin p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksessa. Olikohan sama numero tai putosiko 5:een lukiossa. AMK:ssa enkusta taisi tulla 2 tai 3 (1-5), ruotsista s\u00e4\u00e4lill\u00e4 l\u00e4pi.<\/p>\n
Vaikka olin koulussa surkea englannissa, p\u00e4rj\u00e4\u00e4n n\u00e4ill\u00e4 englannin numeroilla odotuksiin n\u00e4hden varsin hyvin. Ruotsia en sitten puhu tai kirjoita ollenkaan, koska seh\u00e4n on… Ruotsin opettajakin sanoi lukiossa ett\u00e4 mit\u00e4 m\u00e4 siell\u00e4 teen kun en mit\u00e4\u00e4n osaa… Niin, mulla oli mm. fysiikasta ja t\u00e4htitieteest\u00e4 10, matikasta tais olla jotain 8 tienoilla (laski loppua kohden kun tiesin ett\u00e4 lukio j\u00e4\u00e4 ruotsin takia jokatapauksessa kesken). Em. aineiden opettaja oli hyvin pahoillaan kuullessani lopetusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4ni, mutta vaihtoehdot olivat v\u00e4hiss\u00e4. Mik\u00e4li koulussa ei olisi opetettu ett\u00e4 ruotsi on syv\u00e4lt\u00e4, niin varmaan sit\u00e4kin uskaltaisin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tai k\u00e4ytt\u00e4isin, jos olisin oppinut jotakin, mutta kun haluttomalle yritet\u00e4\u00e4n opettaa tarpeetonta niin… lopputulos on aika selv\u00e4.<\/p>\n
Kielikellon kielipoliisit, entiset sek\u00e4 nykyiset kieltenopettajat varmaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t haudassaan, mutta kieltenopiskelun suurin ongelma on mielest\u00e4 liiallinen t\u00e4ydellisyyden tavoittely. Ymm\u00e4rr\u00e4n ett\u00e4 matematiikassa kaikki pit\u00e4\u00e4 olla oikein ett\u00e4 tulee oikea lopputulos. N\u00e4inh\u00e4n se pitk\u00e4lti kieliss\u00e4kin varmaan on (vaikka siell\u00e4 lasketaankin v\u00e4\u00e4rin). Mik\u00e4li kieli\u00e4 opetattaisiin miten sattuu niin kieli voisi l\u00e4hte\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n arvaamattomaan suuntaan. En siis v\u00e4it\u00e4 ett\u00e4 kieliopin opiskelu pit\u00e4isi lopettaa koulussa tai ett\u00e4 pit\u00e4isi opettaa v\u00e4\u00e4rin tai huonosti.<\/p>\n
Se ett\u00e4 joku oppiaine (tai kieli) on syv\u00e4lt\u00e4, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johdu itse aineesta, tai opettajasta, vaan niist\u00e4 kokemuksista mit\u00e4 luokassa kokonaisuudessaan tapahtuu. Se voi olla jokin yksitt\u00e4inen herkk\u00e4 hetki kun opettaja vastaa jotenkin ivallisen oloisesti ”vastasit v\u00e4\u00e4rin”, tai ett\u00e4 joku oppilas naurahtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4lle vastauksellesi, n\u00e4iden yhdistelm\u00e4t tai ihan mit\u00e4 tahansa. T\u00e4llaisen kokemuksen j\u00e4lkeen mist\u00e4 tahansa voi tulla inhokki.<\/p>\n
Oli hirve\u00e4n noloa olla tyhm\u00e4 kieliss\u00e4, ja ihmetell\u00e4 sit\u00e4 miten jotkut muut osaavat vastata johonkin poikkeukselliseen aikamuoto kysymykseen oikein. Ja viel\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 joku imperfektin diipadaapa ja jedi jedi jedi jutun takia asia on n\u00e4in. No n\u00e4inh\u00e4n se tietysti on, mutta hitto sent\u00e4\u00e4n, en min\u00e4 el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 noita hienoja selityksi\u00e4 ole tarvinnut (en kyll\u00e4 osaisikaan). P\u00e4rj\u00e4\u00e4 muuten hiton hyvin ilmankin, tai niin ainakin uskottelen itselleni.<\/p>\n
Kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on jonkin verran tullut maailmaa reissattua, pystyn sanomaan, ett\u00e4 vastapuoli on harvemminen t\u00e4ydellist\u00e4 kielt\u00e4 puhuva. Itseasiassa osa on puhunut niin huonoa englantia ett\u00e4 ei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 englanniksi voisi kutsua. Aika monesti olen keskusteluissa huomannut, ett\u00e4 olenkin keskustelun paras osaaja… Mutta p\u00e4\u00e4asia ett\u00e4 kommunikaatio kulkee, ei sill\u00e4 kuka osaa parhaiten.<\/p>\n
Ja t\u00e4ss\u00e4 on mielest\u00e4ni suomalaisen opetuksen kompastuskivi. Vaaditaan ’t\u00e4ydellilist\u00e4’ osaamista. Aikamuotoja on hyv\u00e4 osata joo, sanastokin todella t\u00e4rke\u00e4, mutta kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 on rokeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4. Ei sill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 osaatko kielt\u00e4 hyvin tai huonosti jos sit\u00e4 ei k\u00e4yt\u00e4 ollenkaan. T\u00e4ll\u00f6in on mennyt opit kokonaan hukkaan.<\/p>\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ulkomaalainen vastapuoli ei ole koskaan ujostellut, vaikka on puhunut miten huonsti tahanta. H\u00e4n on itseasiassa ylpe\u00e4 ett\u00e4 osaa edes sen v\u00e4h\u00e4n, koska englanninkielen osaaminen on iso juttu (ja halu oppia ja kehitty\u00e4 jatkuvasti on kova). N\u00e4in sen pit\u00e4isi olla my\u00f6s suomessa ja minusta opettajien tulisikin painottaa opetuksessaan sit\u00e4, ett\u00e4 rohkaisee oppilaitaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielt\u00e4, viis siit\u00e4 vaikka ei ihan t\u00e4ydellisesti menisik\u00e4\u00e4n. Jos asia tulee ymm\u00e4rretyksi, vaikka pitk\u00e4n kaavan mukaan, niin t\u00e4ll\u00f6in teht\u00e4v\u00e4 on suoritettu. Tyylin pit\u00e4isi antaa olla vapaa. Kun kielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin siin\u00e4 samalla sit\u00e4 oppii jatkuvasti lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Onpa vastaan tullut sellaisiakin tilanteita jossa vastapuoli osaa niin t\u00e4ydellisesti englantia, ett\u00e4 jos h\u00e4nelle puhuu tai kirjoittaa v\u00e4h\u00e4nkin v\u00e4\u00e4rin niin ymm\u00e4rrys katoaa samantien. Kun taas huonosti puhuvan kanssa kommunikoi huonosti, menee juttu monesti paljon paremmin perille, ja jopa v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 selittelyll\u00e4.<\/p>\n
Omasta kielitaidostani saan kiitt\u00e4\u00e4 is\u00e4\u00e4ni ja jo edesmennytt\u00e4 Raija -mummoa, jolla oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n l\u00e4heisi\u00e4 esimerkkej\u00e4 opetuksessa. Ilman heid\u00e4n apua en v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes uskaltaisi puhua englantia (en ole siin\u00e4 hyv\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta uskallan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4).<\/p>\n
T\u00e4rkeint\u00e4 on taitotasosta huolimatta uskaltaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4, koska vain tosiel\u00e4m\u00e4n kanssak\u00e4yminen kehitt\u00e4\u00e4 kielitaitoasi. Oppimista ei siis kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4n koulun varaan. Netiss\u00e4 pu\u00f6rim\u00e4ll\u00e4 oppii paljon, kuten my\u00f6s elokuvia ilman tekstityst\u00e4 katsomalla, mutta parasta oppia on hankkia ulkomaalaisia kavereita joiden kanssa kommunikoi yhteisell\u00e4 kielell\u00e4, oli se sitten vaikka ruotsiksi.<\/p>\n
Hyv\u00e4\u00e4 opintojen alkua kaikille uusille ja vanhoille koulukkaille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olin koulussa todella huono kieliss\u00e4. Matemaattiset aineet sit\u00e4vastoin sujui hyvin. En ymm\u00e4rr\u00e4 \u00e4idinkielest\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, siis imperfekteist\u00e4, adjektiiveist\u00e4 ym. h\u00f6p\u00f6 h\u00f6p\u00f6 sanoista tai niiden merkityksest\u00e4. Yksi syy on se, ett\u00e4 termit itsess\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t kiinnosta (kuka mill\u00e4\u00e4n termeill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tekee), toisaalta kaikenmaailman ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydet ja poikkeukset eiv\u00e4t mahdu matemaattiseen ajattelumalliin. Niin sanottu yhdenmukaisuus puuttuu kielist\u00e4 kokonaan. Kielet ovat … Jatka lukemista Kieltenopiskelun siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n vaikeus<\/span>