Sähkö ja sähkön siirto

Uutisista on saanut lukea useaan otteeseen, kuinka sähkönsiirto on maksanut sata euroa, mutta sähköä on käytetty vain muutamalla eurolla. Miten tämä on mahdollista, onko siirtomaksut jossain päin suomea todella näin järjettömät, vai onko sittenkään?

Sähkön hintaa tulee seurattua lähes päivittäin, jonka myötä olen huomannut sähkön hinnan olleen koholla jo pidemmän aikaa. Sähkönsiirron hintaan sitä vastoin harvemmin tulee kiinnitettyä huomiota, kun siihen ei voi vaikuttaa. Siirtolaskujen suurempi hinta on niin ikään ollut tiedossa.

En kuitenkaan ole koskaan sen tarkemmin tutkinut, miten laskujen summat jakautuvat keskenään, ja mistä osista ne muodostuvat. Jotta arvailut loppuvat, niin tarkastellaan tilannetta toteutuneiden sähkö- ja siirtolaskujen perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta.

Tarkastellaan ensimmäiseksi, mistä kaikista elementeistä sähkön kokonaishinta muodostuu. Kuten alla olevasta listasta huomataan, sähkön kokonaishinta ei koostu kahdesta tai kolmesta osatekijästä, vaan kaikkinensa kuudesta. Näiden summien takana on kolmen tahon näpit pelissä; energiaa tuottavan yrityksen, sähköä siirtävän yrityksen, sekä verottajan.

Sähkölasku koostuu seuraavista osatekijöistä:
– Sähköliittymän perusmaksusta (€/kk)
– Siirtomaksusta (snt/kWh)
– Energian perusmaksusta (€/kk)
– Energiasta (snt/kWh)
– Sähköverosta (2,79 snt/kWh, sis. ALV)
– Arvonlisäverosta (24%)

Esimerkiksi LE-sähköverkko Oy:llä (Lahti energia) sähköliittymän perusmaksu on 5,21€/kk/asunto (3x25A/asunto, 8 huoneiston rivitalo). Siirtomaksu 4,21snt/kWh, sähkövero 2,79snt/kWh (joka on kaikille yhtä suuri). Fortumilla energian perusmaksu on 4,02€/kk, ja sähkön hinta määräytyy minulla sähköpörssin mukaan (SPOT hinta). Lisäksi tästä kaikesta maksetaan arvonlisäveroa, myös sähköverosta (ylläolevaan sähköveroon ALV on valmiiksi laskettu mukaan).

Kun kilpailutat sähkön toimittajaa, kysytään vuosikulutusta. Vuosikulutus kerrotaan, jotta laskuri saa arvioitua vuosittaisen sähkölaskun suuruuden. Laskuri laskee myös sähkön keskihinnan (snt/kWh), johon on jyvitetty kuukausimaksu. Toisin sanoen, mitä vähemmän sähköä käytät, sitä kalliimmalta kWh hinta vaikuttaa. Nämä laskurit näyttävät kuitenkin vain energian osuuden, mutta samaa laskentatapaa voidaan käyttää myös energiansiirron kWh hinnan laskemisessa (kuten myöhemmin esittämieni kuvien laskennassa olen tehnyt).

Kun uutisissa on puhuttu sähkönsiirron olevan jopa 100€@3kk ja energialaskun vain muutamia euroja samalta ajalta, niin tällöin sekoitetaan sähkönsiirto ja liittymän perusmaksu. On jokseenkin väärin puhua perusmaksusta sähkönsiirtona, koska se on kiinteä summa, käytti sähköä tai ei. Siirtohinnoissa on vuorostaan suuria alueellisia eroja, jossain siirto voi olla 4snt/kWh, toisaalla lähemmäs 20snt/kWh (hintatilasto), ei kuitenkaan euroja/kWh. Mikäli sähköä ei ole käyttänyt, ei siirtomaksuakaan muodostu. Tällöin laskutetaan ainoastaan liittymän perusmaksu, joka määräytyy sulakekoon sekä sähköverkkoyhtiön (alueellinen hinta) mukaan. Laskutus perustuu vain ja ainoastaan käyttöön (perusmaksuja lukuun ottamatta).

Alla oleva kuvaaja näyttää sähkön (harmaa) ja siirron (oranssi) hintakehityksen (snt/kWh) aikavälillä 7/2015 – 3/2019. Sininen käyrä esittää näiden summan hintakehitystä.

Sähkönsiirron hinta päivittyy kerran vuodessa, aina vuoden alussa (vuonna 2019 hinta ei kuitenkaan noussut). Kuvaajassa näkyvät siirtohinnan vaihtelut johtuvat kuukausimaksun jyvittämisestä kulutettuun sähkönmäärään. Kun sähköä on kulunut vähemmän, vaikuttaa siirto kalliimmalta ja päinvastoin. Sama pätee myös energian hintaan, mutta SPOT hinnoittelusta johtuen kuukausimaksun osuuden vaihtelu ei ole selkeästi nähtävissä.

Minulla on ollut SPOT hinnoiteltu sähkö käytössä 7/2015 lähtien. Energian ja siirron hinnat ovat kasvaneet aikavälillä 7/2015 – 3/2019 keskimäärin noin 35% (11,3 => 15,1 snt/kWh), eli keskimäärin noin 10%/vuosi.

Samalla, kun sähkön hinta on noussut, niin myös kulutus on kasvanut. Oheisessa kuvaajassa sininen osoittaa kuukausikohtaisen kulutuksen (kWh/kk) ja oranssi kuukausikohtaisen sähkölaskun suuruuden (energia + siirto, €/kk).

Mutta, missä suhteessa verkkoyhtiö, energiayhtiö ja verottaja käyvät kuluttajan kukkarolla? Energialaskussa maksetaan energian tuottajille ja verottajalle (alv), siirtolaskussa maksetaan siirtoverkon omistajalle ja verottajalle (sähkövero + alv). ALV:n prosentuaalinen osuus pysyy aina samana, koska se lasketaan laskun loppusummasta, täten sen osuus on aina 19,4%. Loppujen suhde vaihtelee kuukausimaksujen, kWh hinnan ja kulutuksen mukaan. Viimeisten 12kk laskujen keskiarvon mukaan osuudet ovat jakautuneet minulla alla olevan kuvaajan mukaisesti (vuosikulutus 5947,75kWh).

Kun tästä kuvaajasta yhdistetään vielä kunkin saajan osuudet, huomataan, ettei ainakaan Lahden alueella verkkoyhtiö ole rivitaloasujalle rosvo. Itseasiassa, siirtoyhtiön kustannus on saajista kaikkein matalin, vain 27,8%. Verottaja vie seuraavaksi eniten 34,4% (alv + sähkövero), ja kalleinta on olut itse energia 37,9% osuudella. Itseasiassa jokainen segmenttiosuus tuli pienoisena yllätyksenä, sillä odotusarvo oli, että siirto on kallein, tämän jälkeen energia ja viimeisenä verottaja.

Se mikä osin aiheuttaa harhaa sähkönsiirron kalleudesta, johtuu siitä, että siirtoyhtiö velottaa sähköveron, jolloin käykin niin, että siirtolaskun osuus on 53% ja energialaskun 47% (sisältäen verottajan osuudet).

Mutta, onko reilua jyvittää liittymän kuukausimaksu kWh hintaan kulutuksen mukaan? Ilman sähköliittymää ei ole sähköä. Liittymän perusmaksua maksetaan mahdollisuudesta käyttää sähköä. Tämän päälle maksetaan siirretystä energiasta siirtomaksua. Jos kulutusta ei ole, on kWh hinta tällöin määrittelemätön (nollalla jakaminen). Kun sähköä käyttää vähän, tulee jyvittäen yksikköhinnaksi suuri luku. Mitä enemmän sähköä käyttää, sitä edullisempaa näin laskettu siirtomaksu on.

Esittämissäni grafiikoissa jyvitin liittymän maksut osaksi sähkönhintaa, koska kaikesta maksetaan kuitenkin. Mielestäni on silti väärin puhua, että on maksanut sähkönsiirrosta 100€/3kk, vaikka on samaan aikaan kuluttanut sähköä eurolla. Syynä näkemykseeni on se, että sähköliittymän perusmaksu mahdollistaa sähkön käytön, kyse ei siis suoranaisesti ole sähkön siirtomaksusta (joka laskutetaan siirretyn energiamäärän mukaan). Tämä ei silti tee asiasta yhtään vähäpätöisempää, rahaa lähtee tililtä käytetyistä termeistä huolimatta yhtä paljon.

Lopuksi täytyy vielä sanoa, että tiedostan hyvin sen, että rivitalossa asuvan sähköliittymän kuukausimaksu on ihan eri luokkaa kuin omakotiasujan. Omakotiasuja maksaa vähintään 30€/kk, kun itse selviän reilulla 5€/kk.

Alla oleva kuvaaja sisältää samat tiedot, kun jutun ensimmäinen kuvaaja, mutta hieman eri tavalla esitettynä. Tässä oranssi pylväs esittää siirtomaksun ja harmaa pylväs energian hintaa. Myös tässä kuvaajassa kuukausimaksut on jyvitetty kulutetun sähkön mukaan, joka aiheuttaa pientä kuukausittaista vaihtelua.

Nykyisellä sähkön hinnalla (keskimääräisen trendin mukaan määriteltynä maaliskuussa 2019, 15,1 snt/kWh) 1W jatkuva kulutus maksaa vuodessa 1,32€ ( [1W * 24h * 365pvä] / 1000 = 8,76kWh, [8,76kWh * 15,1 snt/kWh] / 100 = 1,32€). Täten aiemmin hyvin toiminut euro per watti muistisääntö ei enää ole kovin tarkka. Valmiustilassa olevat laitteet muodostavat vuosittaisesta sähkölaskusta helposti merkittävän siivun, kuten minunkin tapauksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.